Kyllä, vaikka sanoisimme enemmänkin – se on erinomainen! Varsinkin jos kasvatat mansikkalajikkeita, jotka ovatkotoisin lämpimämmistä maista kuin meillä. Kaikissa puutarhamyymälöissä on eri leveydeltään ja paksuudeltaanerilaisia agrotekstiilejä. Kustannukset ovat pienet, ja hyödyt ovat huomattavat. Mikään ei niin hyvin lumettomissatalvissa suojaa mansikoiden kasveja pakkaselta ja erityisesti kylmältä tuulelta kuin agrokuitu. Sen ansiosta kukkiviamansikoita eivät uhkaa keväthallat (no, ellei kukkien korkeudelta mitattu lämpötila laske alle 5ºC). Valkoisen fleecenkäyttö on halvin tapa nopeuttaa mansikoiden hedelmöittymistä (joskus jopa useita päiviä!).
MANSIKOIDEN SUOJAAMINEN PAKKASELTA
Eri lajikkeiden talvenkestävyys vaihtelee huomattavasti. Olemme tunteneet monet niistä jo vuosien ajan ja tiedämme,että ne ovat sopeutuneet täydellisesti ilmasto-oloihimme. Ne jäätyvät harvoin, jopa hyvin ankarina talvina.Viime vuosina taimimarkkinoille on kuitenkin ilmestynyt monia lajikkeita, jotka on jalostettu maissa, joissa ilmasto onlämpimämpi kuin meillä. Yleisesti ottaen nämä lajikkeet ovat erittäin houkuttelevia hedelmällisyyden, hedelmienkauneuden, maun ja joidenkin tautien vastustuskyvyn kannalta, mutta yksi yhteinen piirre on, että niidentalvenkestävyyttä ei ole täysin todistettu. Siksi suosittelen peittämään ne talveksi valkoisella fleecellä (mieluitenpaksummalla, eli P-50:llä, mutta myös P-23:aa voidaan käyttää) sekä tavallisella oljella tai rei’itetylläfoliolla.Peittäminen on parasta tehdä myöhään syksyllä tai talven alussa, kun kasvit ovat jo lepotilassa ja maa onjäässä. Peittäminen ei tietenkään takaa, että talvehtivien kasvien lämpötila on > O °C, mutta se suojaa niitäpakkaselta ja kuivattavilta tuulilta ja pienentää lämpötilan amplitudia kasvien välittömässä läheisyydessä. Toisinsanoen mansikoiden peittäminen luo mansikoille eristäytyneet ja jokseenkin pysyvät talvehtimisolosuhteet ilmanvoimakkaita lämpötilanvaihteluita. Meidän on oltava tietoisia siitä, että paraskaan peittäminen ei välttämättä oletehokasta, jos kasvit siirtyvät talvilepoon huonossa kunnossa eli heikentyneinä, lehtitautien saastuttamina ja selviämerkkejä ravinnonpuutteesta omaavina. Siksi meidän on muistettava mansikoiden asianmukainen lannoitus jasuojaus sadonkorjuun jälkeen. Terveet ja hyvin hoidetut kasvit, joilla on riittävä tärkkelyksen saanti, talvehtivatvarmasti paremmin kuin sairaat ja nälkäiset kasvit. harrastelijaviljelyssä (jossa mansikoiden sijoituspaikkoja onyleensä enemmän kuin suurilla pelloilla) suosittelen aina etsimään parhaan paikan uudelle mansikkaistutukselle.Ihannetapauksessa ne olisi istutettava syrjäiseen paikkaan, joka ei ole alttiina voimakkaille talvituulille, mutta tietystirunsaalle auringonpaisteelle. Tällaisissa olosuhteissa (lisäkatteesta ei tietenkään ole haittaa) on hyvät mahdollisuudethyvään talvehtimiseen jopa niillä lajikkeilla, joiden sanotaan olevan hyvin pakkasherkkiä.
MITEN KASTELLA MANSIKOITA?
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta kastella mansikoita, on parempi olla istuttamatta niitä lainkaan. Vesi on tärkeinhedelmien kokoon vaikuttava tekijä. Niin sanotussa kasvuvaiheessa eli lehtien ja juurakoiden kasvun aikanamansikoilla ei ole liiallista vedentarvetta, mutta hedelmien kasvun ja kypsymisen aikana tilanne muuttuudramaattisesti. Jos kasvit sattuvat kuivumaan tänä aikana (ja sateiden vähyys kesäkuussa ei ole mitenkäänepätavallista), vaikutus voi olla säälittävä: hedelmät alkavat kutistua, ja ääritilanteessa ne muistuttavat pikemminkinmetsämansikoita kuin mansikoita. Kaikki ponnistelut kasvien istuttamiseksi ja niiden hoitamiseksi myöhemmin ovatolleet turhia. Emme saa antaa tämän tapahtua. Kastelkaamme niitä hedelmien kasvukauden aikana. Tottapuhuakseni ei ole väliä, missä muodossa annamme vettä (letkulla, kastelukannuilla, sadettimilla tai tippukastelulla),kunhan se ei lopu kesken niin sanottuna kriittisenä hetkenä.
PITÄISIKÖ MINUN KASTELLA MANSIKOITATALVELLA?
Näin tehdään harvoin, mutta ei voida sulkea pois sitä, että tällainen tarve joskus ilmenee. On muistettava, ettämansikat, jotka eivät jää talvella ilman kosteutta, kestävät paljon paremmin pakkasta kuin kuivassa maassatalvehtivat mansikat. Jos siis huomaamme, että maaperästä puuttuu jyrkästi vettä talven aikana (mitä voi tapahtua)ja olosuhteet sen sallivat, on parempi kastella mansikat kuin jättää ne kastelematta.
POISTAA JUURAKOT?
Tämä on yksi mansikoiden viljelyn tärkeimmistä hoitovaiheista. Jos jätämme sen tekemättä, mansikat kasvavat pianliian täyteen, eikä siitä seuraa mitään hyvää, eli: liiallinen kasvitiheys ei edistä kunnollista ilmavuutta, mikä lisääkosteutta kasvuston sisällä ja lisää sieni-infektioiden, erityisesti harmaahomeen, riskiä. Liian monta kasvia pinta-alayksikköä kohti tarkoittaa, että yksittäiset kasvit alkavat kilpailla keskenään vedestä ja valosta. Seurauksena on,että hedelmät syntyvät hienompina ja auringonvalon puutteessa niistä tulee vähemmän makeita.Laho on parastapoistaa ennen kuin pistokkaat alkavat juurtua. Mitä aikaisemmin, sitä parempi. Mansikkakasvi tietää “älykkyytensä”ansiosta, että koska se ei voi lisääntyä kasvullisesti (teemme sen mahdottomaksi poistamalla varret), sen on tehtäväse geneerisesti eli kukittava ja kannettava hedelmiä (ja siemeniä). Sanalla sanoen varhainen poisto stimuloimansikkakasveja tuottamaan enemmän kukannuppuja seuraavana vuonna ja lisää näin ollen satoa. Versojenpoistaminen ei ole vaikeaa. Tarvitset vain halukkuutta siihen ja terävän veitsen, kenties oksasakset.
MITEN TORJUA RIKKARUOHOJAMANSIKOILLA
Suurilla tuotantoviljelmillä rikkakasvien torjunnassa käytetään yleensä rikkakasvien torjunta-aineita. Valitettavastimonet tutkimukset osoittavat, että. Ne eivät ole terveydellemme yhdentekeviä, minkä vuoksi suosittelemme niidenkäyttöä mansikan harrastajaviljelyssä. Rikkaruohot vaihtelevat lajista riippuen haittaavuudeltaan. Niin sanotutlyhytikäiset kevätrikkakasvit aiheuttavat harvoin vakavaa ongelmaa; ne voidaan helposti kitkeä tai leikata niittohakallaja asia on sillä selvä. Tässä tapauksessa vetäminen tai haravointi ei auta paljoakaan, ja niistä on päästävä eroonennen mansikoiden istuttamista.
MITÄ, MITEN JA MILLOIN LANNOITTAA MANSIKOITA?
Mansikat eivät ole erityisen ahneita kasveja, mutta ilman ruokintaa sato ei voi onnistua. Mansikat kasvavat yleensäsamalla kasvupaikalla useita vuosia, joten kuten kaikkia monivuotisia kasveja, niitä on lannoitettava tietyissävaiheissa.Ennen istutuksen perustamista (kirjoitin siitä edellä) lannoituksen perustana on orgaanisten lannoitteiden(lanta, komposti) levittäminen, joiden on tarkoitus antaa mansikoille perusravinteita (erityisesti P, K, Ca ja Mg)kahden tai jopa kolmen vuoden ajan. Mielestäni (mutta myös monien alan asiantuntijoiden mielestä) tämä onkuitenkin, kun otetaan huomioon istutuksen pitkä ylläpitoaika, riittämätöntä. Sen vuoksi mansikoita on lannoitettavalisäksi seuraavien vuosien aikana. Tätä varten suosittelen joka kevät, mahdollisimman pian talven lepotilanpäättymisen jälkeen, ripottelemaan yhtä mansikoille tarkoitetuista lannoitteista 1,5-2,5 kg 100 m2 kohti. Näidenlannoitteiden koostumus vastaa yleensä mansikkakasvien lannoitustarvetta niin sanottujen makroelementtien osalta,mutta niissä on myös lukuisia mikroelementtejä, jotka vaikuttavat kasveihin aivan kuten vitamiinit vaikuttavatkehoomme. Älkäämme unohtako mansikoiden kevätlannoitusta. Luonnollisesti kaikki ne, jotka kannattavat”ekologisia” ja “bio”-lannoitteita, voivat käyttää mineraalilannoitteiden sijasta luonnonmukaisia orgaanisia lannoitteita,kuten viime aikoina muotiin tullutta biohumusta tai guanoa.Samoin sadonkorjuun jälkeen mansikoita kannattaaruokkia samalla tai hieman pienemmällä annoksella samaa lannoitetta kuin keväällä. Suosittelen käyttämään näitälannoitteita mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen. Niiden sisältämä typpi stimuloi mansikkakasvejavoimakkaaseen kasvuun, ja muut makro- ja mikroelementit auttavat niitä tuottamaan suuren määrän kukkasilmuja,jotka määräävät sadon määrän seuraavana viljelyvuonna.Asiantuntijat ovat eri mieltä mansikoiden syyslannoituksesta. Jotkut sanovat: ruokkia, toiset – päinvastoin,että se onturhaa. Ottaen kuitenkin huomioon meitä lämpimämmistä maista peräisin olevien lajikkeiden kasvavan suosion, olentaipuvainen ajattelemaan, että syksyllä tapahtuva ruokinta jollakin tyypillisellä talvea edeltävällä lannoitteella, eli ilmantyppeä, mutta suurella pitoisuudella helposti assimiloituvaa kaliumia ja fosforia, ei vahingoita mansikoita.Tämä auttaakasveja valmistautumaan talvilepoon ja lisää niiden pakkasenkestävyyttä, koska on syytä muistaa, että fosfori- jakaliumlannoitus lisää suolojen ja sokerien pitoisuutta kasvisoluissa, mikä aiheuttaa sytoplasman tiheydenlisääntymistä ja alentaa merkittävästi solunesteen jäätymiskynnystä.
MANSIKOIDEN ILMASTO- JA MAAPERÄVAATIMUKSET
Mansikoita varten on etsittävä paikka, jossa on hyvä auringonvalo ja joka on suojassa voimakkailta ja pakkastuulilta.Erityisesti on vältettävä niin sanottuja pakkastaskuja, esimerkiksi valuttomia altaita, joihin kylmä ilma kerääntyy eikäpääse virtaamaan vielä alempana sijaitseviin paikkoihin.Maaperävaatimusten osalta mansikat eivät ole erityisennirsoja. Ne kasvavat ja kantavat hyvin hedelmää useimmilla mailla, kunhan ne eivät ole liian raskaita, läpäiseviä jans. hyvässä puutarhaviljelyssä (oikea rakenne, ei pysyviä rikkaruohoja). Kuivia hiekkamaita sekä hyvin hiekkaisia,ilmavia ja vettyneitä maita on syytä välttää. Maaperän reaktion tulisi olla lievästi hapan (pH 5,5-6,5). Jos pH on < 5,5,on suositeltavaa kalkita maaperää.
